Lakimies, asianajaja vai varatuomari?
Millainen on hyvä lakimies?
Lakimiehen ei tule takertua sivuseikkoihin, minkälainen luonne tai persoonallisuus avustajalla on vaikuttaa siihen, miten hyvin hän saa asiakkaan tuntemaan olonsa turvalliseksi. Useimmat haluavat lakipalveluja jo kokemusta saavuttaneelta lakimieheltä, asiakkaat haluavat oikeusturvaa. Lakiapua halutaan lakimieheltä, joka on hoitanut paljon oikeudenkäyntejä. Juristilla tulee olla lainopillista kokemusta ja tietoa, jota hänen päämiehellään ei ole. Ymmärtämystä ja asiantuntemusta tarvitaan, jotta lakimies voi hoitaa päämiehensä toimeksiantoa menestyksellä ja tehokkaasti. Haet sitten Suomen parasta asianajajaa tai varatuomaria, lainopillinen avustaja tulee valita tarkasti. Kaikki lakimiehet eivät työskentele asianajotoimistoissa tai lakitoimistoissa (lakiasiaintoimistoissa), osa työskentelee järjestöissä (esim. mtk, tehy, ytk, oaj, kiinteistöliitto, jhl, tek, pam, lääkäriliitto, taksiliitto) ja pankin lakimies löytyy myös työskentelemästä suurimmista pankeista (esim. pop pankki, nordea, osuuspankki eli op).
Mitä eroa on juristilla ja lakimiehellä?
Lakimies voi saada postia monella eri nimikkeellä: juristi, lakimies, tuomari, varatuomari, asianajaja ja advokaatti. Lakimies juristi ero on seuraava, juristi on yleisnimitys ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneesta, lakimies tarkoittaa samaa.
Lakimiehen ja asianajajan ero
Asianajaja lakimies ero on seuraavanlainen. Kaikki asianajajat ovat lakimiehiä, kaikki lakimiehet eivät kuulu asianajajaliittoon. Vain asianajajaliiton jäsenet saavat käyttää nimikettä asianajaja. Molemmat ovat saaneet lakimieskoulutuksen.
Onko asianajaja (AA) parempi valinta oikeudenkäyntiin kuin luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja?
Molemmilla on ylempiä oikeustieteellinen korkeakoulututkinto. Erojakin näiden kahden oikeustieteen kandidaatin OTK tai oikeustieteen maisterin OTM välillä on. Asianajaja kuuluu asianajajaliittoon, mutta luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja eli lupalakimies tai lupajuristi ei kuulu asianajajaliittoon. Asianajajan ja luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan kelpoisuusehdoissa on eroja, asianajajalla ne ovat hieman tiukemmat. Laki asianajajista 3 §:n mukaan ”Asianajajaksi voidaan hyväksyä 25 vuotta täyttänyt henkilö, joka: 1) on rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa” kun taas laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista 2 §:n mukaan ”Tässä laissa tarkoitettu lupa oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseen myönnetään toistaiseksi henkilölle:” ”3) joka on rehellinen ja joka ei ole ilmeisen sopimaton oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään”. Tämän lisäksi asianajajaksi haluavan tulee suorita kolmiosainen asianajajatutkinto ja hänellä tulee olla neljän vuoden työkokemus lakimiehen tehtävistä. Suomen Asianajajaliitto edellyttää lisäksi asianajajan käyttävän vähintään 18 tuntia täydennyskoulutukseen joka vuosi. Kyseessä voi olla esimerkiksi lastensuojeluun (huostaanottoihin) erikoistunut asianajaja tai narsisteihin (huoltajuuskiista) erikoistunut asianajaja joka hankkii uusinta tietoa erikoisalastaan täyttäen samalla asianajajan koulutus vaatimukset.
Varatuomari (VT)
Varatuomarin arvonimi voidaan myöntää lakimiehelle, joka on suorittanut vuoden mittaisen auskultoinnin eli tuomioistuinharjoittelun hyväksytysti. Tuomioistuinharjoittelu suoritetaan toimimalla notaarina (käräjätuomarina) käräjäoikeudessa. Varatuomari tietää miten oikeudenkäynnit hoidetaan, sillä häntä koulutettu käräjäoikeudessa hyvään oikeussalietikettiin, varatuomarin ja tuomarin vuorovaikutus toimii hyvin.
Julkinen puolustaja
Törkeissä rikosjutuissa tuomioistuin määrää pyynnöstä asianajajan edustamaan vastaajaa, tällöin häntä kutsutaan julkiseksi puolustajaksi. Valtio kustantaa julkisen puolustajan palkkion. Puolustajan määräys tehdään käräjäoikeudessa valitsemallesi avustajalle.
Julkinen oikeusavustaja (JOA)
Julkinen oikeusavustaja on yleensä varatuomari ja usein myös tämän lisäksi asianajaja. Entiseltä nimeltään julkinen oikeusavustaja oli yleinen oikeusavustaja.
Mitä lakimies maksaa?
Lakipalveluita pidetään kalliina. Juttujen arvaamattomuus on johtanut siihen, että lakipalvelut myydään tuntipalveluina. Toimeksiannon alussa kumpikaan osapuoli ei tiedä paljonko loppulasku tulee olemaan. Arvolisäverolliset kuluttajahinnat hinnastossa ovat yleisesti 200-300 euron välillä.
Kotivakuutukseen kuuluva oikeusturva
Rikoksen asianomistajana tai riitaisessa siviiliasiassa kulusi saattavat kuulua kotivakuutukseen kuuluvan oikeusturvavakuutuksen piiriin. Maksettavaksesi jää tällöin vakuutuksen omavastuuosuus.
Valtion kustantama oikeusapu (maksuton oikeudenkäynti)
Oikeudenkäyneissä, sinulla voi olla oikeus valtion kustantamaan ilmaiseen oikeusapuun. Oikeusapuasioissa voit käyttää yksityistä avustajaa, kunhan ne käsitellään oikeudessa. Oikeusapu käyttövara lasketaan vähentämällä tuloista hyväksyttävät menot. Voit tehdä oikeusavun koelaskelman oikeusapu laskurilla. Oikeusapupäätöksellä ratkaistaan saatko oikeusapua.
Milloin voi saada ilmaisen oikeudenkäyntiavustajan?
Törkeästä rikoksesta epäillylle tai pidätettynä tai vangittuna olevalle puolustaja voidaan määrätä hänen pyynnöstään puolustajan valtion varoin riippumatta siitä, mikä hänen taloudellinen asemansa on. Alle 18-vuotiaalle sekä sellaiselle henkilölle, kuka ei kykene puolustamaan itseään, tuomioistuin voi määrätä puolustajan omasta aloitteestaan viranpuolesta. Tehtävään määrätään rikoksesta epäillyn itsensä esittämä henkilö joka on asianajaja, lupalakimies tai julkinen oikeusavustaja.
Vakavien väkivaltarikosten ja seksuaalirikosten uhri voi saada valtion varoin kustannettavan maksuttoman oikeudenkäyntiavustajan ja tukihenkilön tuloistaan riippumatta.
Kuka ilmaista oikeusapua tarjoaa
Voit valita, haluatko oikeudenkäynnissä avustajaksesi julkisen oikeusavustajan vai yksityisen avustajan. Ilmainen lakimies on kyseessä, jos oikeusapu myönnetään ilman omavastuuta. Kuluton oikeusapu tai kuluton oikeudenkäynti on kyseessä ainoastaan silloin kun oikeusapua on myönnetty 0% omavastuulla, huomioi että valtio ei maksa vastapuolen oikeudenkäyntikuluja siinä tapauksessa, että oikeusapua saanut häviää juttunsa oikeudessa.
Vastaaja oikeudessa
Syytettynä oikeudessa ei ole helppoa olla ilman avustajaa. Ihminen voi alkaa miettiä, onko syytetyn pakko mennä oikeuteen. Jos syytetty ei saavu oikeuteen hän joutuu maksamaan uhkasakon joko rahalla tai sitten sakko muunnetaan vankeudeksi. Oikeuteen saapumatta jättäminen ei ole mikään pikkujuttu, tuomari voi määrätä poliisin pitämään tällaista henkilöä muutamia päiviä putkassa odottamassa ennen seuraavaa oikeudenkäyntiä.
Rangaistukset oikeudessa
Päiväsakko lasketaan sakotettavan tulojen mukaan, sakkolaskurilla voit laskea suuntaa antavasti mikä yhden päiväsakon rahamäärä tulisi olemaan. Ehdollinen vankeus, maksimissaan kahden vuoden vankeus voidaan määrätä vielä ehdollisena. Tähän rangaistukseen liittyy 1-3 vuoden koeaika jonka aikana tehty uusi rikos voi johtaa ehdollisen vankeuden määräämisen ehdottomana joko kokonaan tai osittain. Ehdollisen vankeuden ohella on mahdollista tuomita lisärangaistuksena sakkoa tai maksimissaan 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Yhdyskuntapalvelu on palkatonta työtä, pituudeltaan 14 – 240 tuntia. Karkeasti ottaen yksi tunti työtä vastaa yhtä päivää vankilassa. Kenellekään ei tuomita yhdyskuntapalvelua suoraan rangaistukseksi vaan ensin tuomitaan ehdotonta vankeutta. Esimerkiksi henkilölle tuomitaan 8 kuukauden ehdoton vankeus joka muunnetaan 240 tunnin yhdyskuntapalveluksi. Ehdoton vankeus tuomitaan joko määräajaksi tai elinkaudeksi. Määräaikaisen vankeuden maksimiaika yhdestä rikoksesta on 12 vuotta. Jos samalla tuomiolla henkilö tuomitaan useammasta rikoksesta yhteiseen vankeusrangaistukseen maksimiaika on 15 vuotta. Tietenkin tuomio langetetaan rangaistusasteikon puitteissa. Esimerkiksi henkilölle annetaan tuomio pahoinpitelystä, tällöin vankeutta voidaan tuomita hänelle enintään kaksi vuotta.
Pärjäänkö ilman lakimiestä oikeudenkäynnissä?
Saatat pärjätä, mutta käytäntö on osoittanut, että vain harva pärjää. Ihminen harvoin kykenee itse omaa asiaansa menestyksellisesti ajamaan. Tämä johtuu siitä, että oikeudenkäynnin hoitaminen vaatii taitoa ja kokemusta. Julkisuudessa on ollut monia tapauksia, joissa syytetyn olisi kannattanut ottaa oikeusavustaja mukaan. Esimerkiksi: Erikoinen puolustus oikeudessa: Tapio Suominen vetosi muistamattomuuteensa, mutta kyseli itse tarkkoja yksityiskohtia pahoinpitelemältään vartijalta
Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea on mietinnössään sivulla 246 (Oikeusministeriön julkaisu 2003:3) ottanut kantaa asiaan: ”Moderni oikeudenkäynti siis vaatii oikeudenkäynnin osapuolilta korkeatasoista oikeudellista asiantuntemusta ja muutakin osaamista. Tätä ei voida yleensä edellyttää asianosaisilta itseltään, vaan he tarvitsevat monesti lainopillista asiantuntija-apua oikeudenkäynnissä. Tämän suuntaista kehitystä vahvistaa sekin, että kun yksinkertaisimpien asioiden käsittely on yhä enemmin siirtynyt tuomioistuimista käsiteltäviksi muissa menettelyissä tuomioistuinten ulkopuolella, käsitellään tuomioistuimissa entistä vähemmän asioita, joita ihmiset voisivat hoitaa omin avuin.”
Käräjäoikeuden lausumapyyntöön vastaaminen vaatii lakimiehen apua, suurimmassa osassa tapauksista.
Syyttäjälaitos
Syyttäjä on rikosprosessissa tärkeässä asemassa, syyttäjän nostettua syytteen sitä voidaan käsitellä käräjäoikeudessa.
Etelä-Suomen syyttäjäalue
Käyntiosoite Porkkalankatu 13, 00180 HELSINKI. Jos haluat asioida muussa syyttäjäalueen toimipaikassa kuin Helsingissä, ota yhteyttä numeroon 029 562 2100.
Alueet
Uusimaa: Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti, Pyhtää
Itä-Suomen syyttäjäalue
Itä-Suomen syyttäjäalueen toimipaikat ovat Hämeenlinnassa, Iisalmessa, Joensuussa, Kouvolassa, Kotkassa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Mikkelissä.
Syyttäjäalueen toimialueena ovat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakuntiin kuuluvat kunnat lukuun ottamatta Pyhtäätä.
Itä-Suomen syyttäjäalue koostuu entisistä Salpausselän ja Itä-Suomen syyttäjänvirastoista.
Käyntiosoite Askonkatu 9 15100 LAHTI. Jos haluat asioida muussa syyttäjäalueen toimipaikassa kuin Lahdessa, ota yhteyttä numeroon 029 562 4000.
Alueet
Etelä-Karjala: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari
Etelä-Savo: Enonkoski, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava
Kanta-Häme: Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä
Pohjois-Karjala: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi
Pohjois-Savo: Iisalmi, Joroinen, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto, Vieremä
Päijät-Häme: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, Sysmä Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Virolahti
Länsi-Suomen syyttäjäalue
Länsi-Suomen syyttäjäalueen toimipaikat ovat Jyväskylässä, Kokkolassa, Porissa, Raumalla, Seinäjoella, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.
Syyttäjäalueen toimialueena ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntiin kuuluvat kunnat.
Länsi-Suomen syyttäjäalue koostuu entisistä Länsi-Suomen, Sisä-Suomen ja Pohjanmaan syyttäjänvirastoista.
Käyntiosoite Kelloportinkatu 5 A, 2 B krs. 33100 TAMPERE. Jos haluat asioida muussa syyttäjäalueen toimipaikassa kuin Tampereella, ota yhteyttä numeroon 029 562 4600.
Alueet
Etelä-Pohjanmaa: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Vimpeli, Ähtäri
Keski-Pohjanmaa: Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli
Keski-Suomi: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski
Pirkanmaa: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmoinen, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi
Pohjanmaa: Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Laihia, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersören kunta, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vöyri
Satakunta: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila
Varsinais-Suomi: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa
Pohjois-Suomen syyttäjäalue
Pohjois-Suomen syyttäjäalueen toimipaikat ovat Ivalossa, Kajaanissa, Kemissä, Kuusamossa, Oulussa, Raahessa, Rovaniemellä, Sodankylässä ja Ylivieskassa. Syyttäjäalueen toimialueena ovat Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat. Pohjois-Suomen syyttäjäalue koostuu entisistä Oulun ja Lapin syyttäjänvirastoista.
Käyntiosoite Kiviharjunlenkki 1 B, 2. krs. 90220 OULU. Jos haluat asioida muussa syyttäjäalueen toimipaikassa kuin Oulussa, ota yhteyttä numeroon 029 562 9000.
Alueet
Kainuu: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi.
Lappi: Enontekiö, Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki, Ylitornio.
Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala, Ylivieska.
Valtakunnansyyttäjän toimisto
Lintulahdenkuja 4 00530 Helsinki. Auki ma–pe 8.00–16.15. Asiakaspalvelunumero Puhelin 029 562 0800 vaihde. Valtakunnansyyttäjän toimisto palvelee kansalaisia numerossa 029 562 0840. Puheluihin vastataan arkisin klo 9–11.
Eroneuvo.fi Neuvokeskus auttaa lapsiperheen erossa. Päämääränä on lapsen aseman turvaaminen ja menetysten minimoiminen vanhempien erossa. Lapsen etu on tärkeintä.